Soittoniekan hautaus
====================
Dan Andersson, suom. Aappo I. Piippo

     Am                       C             E7
Aurinkoinen aamu loistaa yllä raskaan saattueen
       Am            E7          Am
siellä kuollut kirkonmaahan kannetaan.
    Dm                       F           E7
Yli kukkaisnummien käy kulku joukon vaienneen,
      Dm           F           E7
halki villikukkain kaunistaman maan.
       Am                     C            E7
Raskas askel kantajain ruusut rikki polkee vain.
       Am          E7          Am
Raskas pää on painuneena rukoukseen.
    G7                    C
Yli kukkaisnummien kulkee joukko miehien
       Am        E7          Am
vieden uneksijaa viime matkalleen.


Hän oli erilainen sanoo neljä synkkää kantajaa,
näki nälkää yksinään ja viluissaan.
Nähkää kuningasta kuiskaa ruusuin kaunistama maa,
nähkää haaveilijaa viime matkallaan.
Tää on pitkä raskas matka monta peninkulmaa kai
kohta kulkiessa alkaa väsyttää.
"Viekää varovasti häntä", kuuset kuiskatuksi sai
monet kuolleet ruusut jäljillenne jää

Hän on poissa raskas aika koittaa vielä äidilleen,
joka vaivaistalon köyhänleipää syö.
"Miksi kannat tallaa meitä?" huokaa ruusut haavoineen
"Miksi raskaat saappaat meitä maahan lyö?"
"Se on kuolema mi tanssi halki metsän keväisen",
kuiskaa apilat kuin jostain peloissaan.
Haavat teissä ovat jälki kalman kenkäin raskaiden
mitkä veivät miestä multaan nukkumaan.

"On yksi haaveilija poissa", kuuluu kuiske yllä maan,
miehet mustat lähtee kotimatkalleen.
Tähdet kalpeina kuin häpeisivät köyhää valoaan
näyttää tietä yllä metsän tummuvan.
Yössä kulkee takaisin miehet raskain askelin.
Metsä huokaa nälkää köyhän korpimaan.
:,:Matka pitkä lauluton, haaveilija poissa on,
hän jäi haaveinensa multaan nukkumaan.:,: